Tervetuloa
No NYT!
Hirrrrveen vaikee lähteä tekemään ensimmäistä blogi postausta. Ei siksi ettenkö osaisi kirjoittaa, vaan siksi kun ajattelin, että tänne blogiin voi eksyä paljonkin ihmisiä seuraamaan komean tiilitalon päivityksiä. Mietin pitkään, että minkälaiseksi tämä homma nyt sitten pitää jäsennellä, mistä ne ihmiset tykkää ja miten pitää kirjoittaa ja sitten se välähti (joskus niinkin :D)! Että turha mun on miettiä, mistä kukin tykkää. Ne lukee ja seuraa, jotka tykkää ja toiset sit taas ei. Ei se kai sen kummempi asia ole. ;)
Että tervetuloa mukaan matkalle...no mihinkä; meidän tulevaisuuteen, vanhan talon perinnekorjausta seuraamaan. Tässä blogissa mennee iloisesti sekaisin; työ, elämä, arki ja vapaa-aika. Ja kaipa selkeyden nimissä, homma pitää laittaa rullaamaan esittelyllä.
Kirjoittajana toimii Hanna. Ensisijaisesti äiti, vaimo, yrittäjä, maalari. Vaimon tukena ja turvana on tietenkin ukkokulta Martin, yrityksemme puuseppä. Ei vielä täysipäiväinen yrittäjä...suht täyspäinen; Onneksi, koska parisuhteessa on hyvä olla ainakin yksi jolla hissi nousee ylös pling. Kuvassa siis Tiilikasan katolla asentamassa kattosiltoja nuohoojalle.
Perheeseen kuuluu myös kolme iki ihanaa teiniä (Emma 11, Emil 15 ja Erika 16), kolme koiraa, pari kanaa, pari tipua, kukko ja käärme. Pääasiassa blogissa siis seurataan talon remonttia, mutta taustajoukot on äärimmäisen tärkeitä ja heitäkin saattaa kuvissa vilahdella silloin tällöin.
Mutta lähdetäänpä tutustumaan itse asiaan eli 31.8.2018 ostettiin tämä talo; Tiilikasaksi talo ristittiin, papereissa lukee kuitenkin Hembacka.
Talo on rakennettu 1939 ja 80-luvulta talo on seissyt tyhjillään. Talo on kuitenkin ollut samalla suvulla koko ajan, joten olemme saaneet kuulla hieman historiaa ja mm.muutostöistä, joita talo on läpikäynyt ajan saatossa. Asumme itse tien toisella puolella keltaisessa puutalossa vuodelta 1938 ja tästä talosta olisi tarkoitus tulla yrityksemme MH Lastun uudet työtilat.
Tässä kuvaa hieman toisesta suunnasta. Kuten joku tarkkasilmäinen saattaa huomata toisessa päädyssä on eri ikkunajaot kuin toisessa. Hauska yksityiskohta, jonka Martin huomautti minulle. Yleensä vanhat talot on kuitenkin rakennettu kovin symmetrisiksi, mutta onhan tämä erilaisuus aika hauska.
Ja vielä kuvaa takapuolelta. Ennen talon sisäänkäynti on ollut keskimmäisen ikkunan kohdalla (siksi ikkunanan alapuoli näyttää paikatulta).Vaaleammat kohdat tiiliseinässä olivat halkeamia, jotka allekirjoittanut paikkaili viikko takaperin.
Pohjapiirrustus vuodelta 1958 näyttää tältä. Ilman oranssia ja valkoista, pohja nykyään. Oranssit ja valkoiset on tiedossa olevat alkuperäis osat. Eli pääsisäänkäynti on ollut toisella puolella taloa. Sovrumin ja Tamburin välinen seinä on ollut eri kohdassa. Portaat on olleet pääsisäänkäynnin puolella vintille ja takaovi on sijainnut keittiössä. Kunhan jossain vaiheessa saan skannattua kuvan niin ehkäpä saisin hieman meidän ajatuksia paperille myös piirrettyä. Tässä kohtaa tuli omaa iskää ikävä. Isä piirsi aikoinaan mökille laajennusosat jne. Olispas ihanaa, jos isä olisi piirtämässä mulle uuden pohjapiirrustuksen. <3
Talo on siis ollut jo kuukauden työn alla. Paljon on tapahtunut, mutta *elvetisti saadaan vielä painaa, jos meinataan valmista joskus saada. Kovin tiukkaa aikataulua ei ole, toki mitä nopeammin sen paremmin, koska lainat ja nykyisen paikan vuokrat pyörivät päällekäin. Hommat aloitettiin "isosta salista" tai kuten maalari tykkää nimittää vihreä sali (Ei se, ei vielä ole vihreä :D). Ja kyllä, jos itseäni ollenkaan tunnen, värit ja materiaalit voivat muuttua matkan varrella vielä useasti. Mutta onhan sitä hyvä suunnitelmia olla.
Tähän alkukatsaukseen on hyvä päättä ensimmäinen postaus. Seuraavaksi käsitellään, miltä näyttää kun hometta ja sientä löytyy ja ei silti jouduta paniikkiin, koska se oli kuitenkin oletettavissa.
Hirrrrveen vaikee lähteä tekemään ensimmäistä blogi postausta. Ei siksi ettenkö osaisi kirjoittaa, vaan siksi kun ajattelin, että tänne blogiin voi eksyä paljonkin ihmisiä seuraamaan komean tiilitalon päivityksiä. Mietin pitkään, että minkälaiseksi tämä homma nyt sitten pitää jäsennellä, mistä ne ihmiset tykkää ja miten pitää kirjoittaa ja sitten se välähti (joskus niinkin :D)! Että turha mun on miettiä, mistä kukin tykkää. Ne lukee ja seuraa, jotka tykkää ja toiset sit taas ei. Ei se kai sen kummempi asia ole. ;)
Että tervetuloa mukaan matkalle...no mihinkä; meidän tulevaisuuteen, vanhan talon perinnekorjausta seuraamaan. Tässä blogissa mennee iloisesti sekaisin; työ, elämä, arki ja vapaa-aika. Ja kaipa selkeyden nimissä, homma pitää laittaa rullaamaan esittelyllä.
Kirjoittajana toimii Hanna. Ensisijaisesti äiti, vaimo, yrittäjä, maalari. Vaimon tukena ja turvana on tietenkin ukkokulta Martin, yrityksemme puuseppä. Ei vielä täysipäiväinen yrittäjä...suht täyspäinen; Onneksi, koska parisuhteessa on hyvä olla ainakin yksi jolla hissi nousee ylös pling. Kuvassa siis Tiilikasan katolla asentamassa kattosiltoja nuohoojalle.
Perheeseen kuuluu myös kolme iki ihanaa teiniä (Emma 11, Emil 15 ja Erika 16), kolme koiraa, pari kanaa, pari tipua, kukko ja käärme. Pääasiassa blogissa siis seurataan talon remonttia, mutta taustajoukot on äärimmäisen tärkeitä ja heitäkin saattaa kuvissa vilahdella silloin tällöin.
Mutta lähdetäänpä tutustumaan itse asiaan eli 31.8.2018 ostettiin tämä talo; Tiilikasaksi talo ristittiin, papereissa lukee kuitenkin Hembacka.
Talo on rakennettu 1939 ja 80-luvulta talo on seissyt tyhjillään. Talo on kuitenkin ollut samalla suvulla koko ajan, joten olemme saaneet kuulla hieman historiaa ja mm.muutostöistä, joita talo on läpikäynyt ajan saatossa. Asumme itse tien toisella puolella keltaisessa puutalossa vuodelta 1938 ja tästä talosta olisi tarkoitus tulla yrityksemme MH Lastun uudet työtilat.
Tässä kuvaa hieman toisesta suunnasta. Kuten joku tarkkasilmäinen saattaa huomata toisessa päädyssä on eri ikkunajaot kuin toisessa. Hauska yksityiskohta, jonka Martin huomautti minulle. Yleensä vanhat talot on kuitenkin rakennettu kovin symmetrisiksi, mutta onhan tämä erilaisuus aika hauska.
Ja vielä kuvaa takapuolelta. Ennen talon sisäänkäynti on ollut keskimmäisen ikkunan kohdalla (siksi ikkunanan alapuoli näyttää paikatulta).Vaaleammat kohdat tiiliseinässä olivat halkeamia, jotka allekirjoittanut paikkaili viikko takaperin.
Pohjapiirrustus vuodelta 1958 näyttää tältä. Ilman oranssia ja valkoista, pohja nykyään. Oranssit ja valkoiset on tiedossa olevat alkuperäis osat. Eli pääsisäänkäynti on ollut toisella puolella taloa. Sovrumin ja Tamburin välinen seinä on ollut eri kohdassa. Portaat on olleet pääsisäänkäynnin puolella vintille ja takaovi on sijainnut keittiössä. Kunhan jossain vaiheessa saan skannattua kuvan niin ehkäpä saisin hieman meidän ajatuksia paperille myös piirrettyä. Tässä kohtaa tuli omaa iskää ikävä. Isä piirsi aikoinaan mökille laajennusosat jne. Olispas ihanaa, jos isä olisi piirtämässä mulle uuden pohjapiirrustuksen. <3
Talo on siis ollut jo kuukauden työn alla. Paljon on tapahtunut, mutta *elvetisti saadaan vielä painaa, jos meinataan valmista joskus saada. Kovin tiukkaa aikataulua ei ole, toki mitä nopeammin sen paremmin, koska lainat ja nykyisen paikan vuokrat pyörivät päällekäin. Hommat aloitettiin "isosta salista" tai kuten maalari tykkää nimittää vihreä sali (Ei se, ei vielä ole vihreä :D). Ja kyllä, jos itseäni ollenkaan tunnen, värit ja materiaalit voivat muuttua matkan varrella vielä useasti. Mutta onhan sitä hyvä suunnitelmia olla.
Tähän alkukatsaukseen on hyvä päättä ensimmäinen postaus. Seuraavaksi käsitellään, miltä näyttää kun hometta ja sientä löytyy ja ei silti jouduta paniikkiin, koska se oli kuitenkin oletettavissa.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. <3
Mä uskon, että tuosta tulee niin ihana! Tuo piha jo on oikea unelma.
VastaaPoistaPiha on unelma. Ainut mikä ottaa ehkä vähän päähän on, että piha joudutaan kuorimaan melkein kauttaaltaan, kun maan pinta on liian korkea, että saadaan kaadot oikein. Mut kaipa se sitten taas jossain vaiheessa viheriöi ja on ihana. Onhan toi sisäpiha ihana. <3
Poista